Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2020.

Hiljaiset hetket

 Hiljaiset hetket välillämme ovat lisääntyneet hiljalleen. Vaikka onkin hetkiä kun olen yksin, ilman sinua olen sitäkin yksinäisempi. Lupaukset jotka toisillemme olemme antaneet, tuntuvat nyt pelkiltä sanoilta. Onko aika tehnyt tehtävänsä ja siirtelee meitä erisuuntiin? Riittääkö rakkaus välillämme  vai onko se tunne hiipumassa meiltä?

Rakkaudella

 Niinkuin täysikuu valaisee yötä, ettei olisi niin pimeää. Tai aamun nouseva aurinko, herättelemässä päivää. Minä sydämeni avasin ja sen rakkaudella täytin. Eikä enää tarvitse minunkaan kulkea pimeässä ollenkaan

Niin ne minut löytää

  Niin ne minut löytää vaikka nyt en sitä tahdotaan. Vielä hetken sokeana haluan olla, ennenkuin on pakko avata silmät. Siinä ne ovat aivan edessäni. En tahtoisi uskoa niitä. Miksen vain voisi jäädä tähän . Kohtaan jonka uskoin olevan totta

Käärmeen purema

  Käärmeen purema Polttaa ihollani. Jos kaikkeen lääkkeenä On vain aika Tahtoisin laitteen  Jolla säädellä aikaa. Myrkky ihoni alla Haihtuu liian hitaasti. Tahtoisin jo juosta Vapaasti, ilman kipua