Ihmispalapeli - Eilisestä Huomiseen

  Omasta puolestani voin kertoa, että on paljon lauseita jotka ovat antaneet minulle hyvän olon aikaiseksi. Joskus saan jonkun biisin jolla kasvoton mies kertoo minulle tunteistaan, usein ne osuvat tunteisiin ja huomaan  itkeväni onnesta. Muistan sen hetken, kun kasvoton mies sanoi:  Olet valmis tai et, Rakastan sinua. Sydämeni tykytti rinnassa, osaksi siksi, että se tuntui ihanalta  ja osaksi siksi, että se oli hyvin pelottavaa. Onhan se vieläkin ihanaa kun hän sanoo rakastavansa minua

 Rakas ääni joka asut kanssani saman pään sisällä. Vaikka ideasi ovat hyviä ja jotkut jopa loistavia, ei kaikkia tarvitse toteuttaa ja kokeilla, varsinkaan silloin  kun on tylsää. Sinulla kun on tapana olla malttamaton.  Joten kaikki hyvät ideasi eivät ole saanut loistavaa lopputulosta  suunnittelemallasi aikataululla. Ehdotan seuraavaa: pidempää harkinta aikaa ennen toteuttamista. Muuten kanssasi on kaikin puolin mukavaa jakaa elinympäristöä, eikä aika tule pitkäksi, kunhan vielä vähän saadaan yhteisiä sääntöjä luotua. Rakkain terveisin: kanssasi asuva järjen ääni

 Ehkä olen luonut itselleni monimutkaisesta helppoa, vaikkei se sitä olekaan. Nimittäin helppoa, siihen on vain tottunut. Joskus mietin onko tästä kaikesta vain tullut tapa, tottumus vai haluanko edelleenkin pysyä kasvottoman miehen kyydissä halusta. On myös hetkiä, kun olen ajatellut hyppääväni kyydistä, koska  on tuntunut mahdottomalta. Sitten kuulen sanat: Mitä jos kuitenkin. Mitä se ikinä sitten tarkoittaakaan

Olen nyt vasta alkanut tunnistamaan lauseita jotka tarkoittavat rakastan sinua. Olen jäänyt liian kiinni rakastan sinua lauseeseen etten ole kuullut muita lauseita jotka sisältävät sen. En myöskään ole tunnistanut lauseita missä toinen kertoo olet tärkeä minulle. Tarkemmin ajateltuna kuulen niitä lauseita usein. Minun pitää kuunnella tarkemmin ja uskoa siihen mitä kuulen, eikä etsiä lauseita joita tahdon kuulla vääristäen niitä haluamallani tavalla tehden niistä negatiivisia lauseita itselleni

 Vaikka kuulemme toisistamme paljon, tulee niitäkin hetkiä kun on hiljasempaa. Alkuaikoina se oli minulle lopun merkkiä, kunnes ajan kanssa opein, että pieni hiljaisuus tekee hyvää ja ei hän ole kadonnut minnekään. Suuremmille epäilyksille ei ole tilaa, se vain tuo mukanaan sellaista sekasortoa valmiiksi sekavaan kuvioon, ettei se tee hyvää ollenkaan. On vain luotettava johonkin sellaiseen mihin itse haluaa uskoa.