Ihmispalapeli - Eilisestä Huomiseen

  Hetken kaunista Mutta odottamatta katosi Ja jätti jälkeensä tyhjyyden. Kaikki loppuu aikanaan Niin kävi tähdenlennoksi Kutsutulle suhteelle Jonka olisi toivonut jatkuvan 

Mitä jos sydämeni väärin valitsee? Minulla on onni. Minulla on hyvyys. Silti jännitys nimeäni huutaa. Kutsuen seikkailuun  Tielle kiviseen Jossa huominen ei koskaan ole varmaa

 Tykkäät minusta  haluat vierellesi  mutta et mitään  sen suurempaa. Tiputit minut kaveri asteelle. Halusin sinut  kokonaan.  En vain puoliksi. En vain hetkeksi  kainalopaikkaa täyttämään

Löysinkö sittenkin  itselleni vain pehmolelun jonka kainalossa on hyvä olla. Pehmolelun jonka kanssa ei jutella enempää mitä on pakko ja hiljaisuus on enemmän läsnä kuin puhe.  Pehmolelun jonka kanssa kaikki on  enemmän tylsää ja keskinkertaista vaikka kaipaisi jännitystä ja salamointia. Halusinko hetken rauhaa jolloin pehmolelu osui kohdalle. Mutta kuinka kauan se riittää? Itseäni tuntien, tulen kaipaamaan seikkailuja joita tuskin pehmolelu pystyy minulle tarjoamaan

 Annoin sinulle kasvot,  sillä minun on vapautettava  itseni kahleista jotka rajoittavat  minua liikaa.  En voi enempää antaa anteeksi  tekosyille, koska en halua  ymmärtää niitä enää.  Annoin sinulle kasvot,  sillä valheet kasvoivat liian suuriksi. Ne painavat liikaa harteilla,  tehden askelista raskaita,  hidastaen matkaani tulevaisuuteen. Annoin sinulle kasvot,  sillä halusin nähdä  opettajani, kasvattajani ja ohjaajani  joka tärkeinä hetkinä oli  turvaamassa matkaani  vaikka pelkäsikin liikaa tulla nähdyksi.  Pelkäsi tulla tarpeeksi lähelle