Kaksi rikkinäistä

Voiko kaksi rikkinäistä rakentaa jotain pysyvää?
Kun hetkinä rakennelma horjuu ja toinen pitää pystyssä.
Mitä sitten kun  horjuu ja molemmat ovat väsyneitä?
Hajoaako saatu rakennelma kaatuen vai löytyykö kuitenkin se tahto pitää se koossa?
Luotammeko tarpeeksi siihen, että molemmat haluamme tukea sitä mitä olemme rakentaneet.
Mitä tapahtuu jos rakennelma sortuu? Jääkö meille mitään jäljelle?

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kanssasi olen vahvempi

Kun sinulla on hetkiä  jolloin olet varjossa, haluan etsiä sinulle valoa jotta sinulla olisi parempi olla. Kun minulla on huono olla saat oloni paremmaksi silloinkin kun se on sinulle  vaikeaa. Kun olet liian kauan hiljaa, kaipaan ääntäsi. On hetkiä kun haluaisin olla vierelläsi, vaikka vain hiljaa. En itsekään ole aina se vahvin mutta kanssasi olen vahvempi.
Lue lisää

Sinä ja sinun

 Sinä ja sinun maailmasi, johon en vieläkään saa tilaa. Sinä ja sinun asiasi, jotka sivuuttavat minun tarpeeni. Sinä ja sinun itsekkyytesi, joka ajaa minut kauemmaksi. Sinä ja sinun kiireesi, mikä sai minut jäämään odottamaan. Sinä ja sinun elämäsi, johon en halua enää väkisin mahtua.
Lue lisää