Kaksi rikkinäistä

Voiko kaksi rikkinäistä rakentaa jotain pysyvää?
Kun hetkinä rakennelma horjuu ja toinen pitää pystyssä.
Mitä sitten kun  horjuu ja molemmat ovat väsyneitä?
Hajoaako saatu rakennelma kaatuen vai löytyykö kuitenkin se tahto pitää se koossa?
Luotammeko tarpeeksi siihen, että molemmat haluamme tukea sitä mitä olemme rakentaneet.
Mitä tapahtuu jos rakennelma sortuu? Jääkö meille mitään jäljelle?

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kanssasi olen vahvempi

Kun sinulla on hetkiä  jolloin olet varjossa, haluan etsiä sinulle valoa jotta sinulla olisi parempi olla. Kun minulla on huono olla saat oloni paremmaksi silloinkin kun se on sinulle  vaikeaa. Kun olet liian kauan hiljaa, kaipaan ääntäsi. On hetkiä kun haluaisin olla vierelläsi, vaikka vain hiljaa. En itsekään ole aina se vahvin mutta kanssasi olen vahvempi.
Lue lisää

Eilisestä huomiseen

Kun on siirryttävä eilisestä huomiseen,  on pysähdyttävä kohtaan tänään.  On suljettava ovia.  On avattava ovia.  On opittava eilisestä ja annettava anteeksi.  Se mitä eilinen on antanut, olen sitä tänään  ja mitä saan aikaiseksi tänään, löydän sen huomenna.  Mutta mitä toivon löytäväni?  Mitä tahdon nähdä aikajanallani?  Mitä jos tahdonkin jäädä vain tähän?  Ilman että eilinen on läsnä  ja tietäen että huominen on rakentamatta.  Eilinen on aina olemassa  ja huominen on aina edessä.  Onko hetki tänään se vaikein?
Lue lisää