Kuiskivat äänet
Päässäni kuiskivat äänet muistuttavat kuulemiani lauseita joita minulle
ollaan sanottu vuosien varrella. Vaikka kuinka
yritän, en saa niitä vaikenemaan. Sen sijaan että tuntisin itseni
voimakkaaksi, olen alkanut tuntemaan itseni rikkinäiseksi ja vialliseksi. Onko
minulla mitään mahdollisuuksia korjaantua? Miten voittaa pelot, kun kohtaan
niitä aina uudelleen? Ja vaikka kuinka yritän antaa anteeksi ne loukkaukset
jotka ovat minua satuttaneet ja rikkoneet minua, palaavat äänet lauseineen
tuoden takaisin sen pelon. Riitänkö tällaisena jollaiseksi olen muuttunut kun
olen itseäni yrittänyt korjata ja hyväksytäänkö vikani joita minussa on, koska
en pysty olemaan täydellinen? Uskallanko kohdata sen jonka lopputulosta en voi
tietää. Peläten enemmän sitä kuinka paljon minuun mahdollisesti sattuisi kuin
antaa edes se pieni onnellisen hetken tavoittaa itseni. Olisiko turvallisempaa
luovuttaa kokeilematta kumman tulen saamaan, suuren kivun vai hetken onnen?
Pääsenkö äänistä eroon jos vain kuljen hetki hetkeltä eteenpäin katsomaan mikä
minua odottaa?
Kommentit
Lähetä kommentti