Pelastusrengas

Heitän pelastusrenkaan. En tiedä tartutko siihen vai annatko itsesi hukkua. En tiedä hukunko itsekin jos hyppään itse veteen. Voit myös tarttua pelastusrenkaaseen ja kaataa veneen jolloin sinä pelastut ja itse hukun. Mutta kun heitin renkaan uskoin luottamukseen, vasta sen jälkeen tuli mieleeni epäilys. Pelastanko hukkujaa vasten hänen tahtoaan? Vai hukuttaako hukkuja minut ja miksi? Olen veneessä, katson hukkujaa. Entä syyllisyys? Olinko sittenkin väärässä ajassa väärin perustein, vai tarkoitus olla juuri tässä? Valinta. Valinta teoista ja niiden seurauksista. Luottaa tekemiinsä valintoihin ja ottaa vastaan seuraukset. Mitä teen, kun vene heiluu? Pidänkö kiinni vai hyppäänkö pois? Jos hyppään pois, voinko pelastua? Voin tietenkin myös hukkua tai kohdalle sattuu pelastaja joka heittää minulle sen renkaan johon uskaltaa tarttua. Liikaa valintoja. Miksen vain voi istua veneessä ja antaa virran kuljettaa? Tarttua airoihin vasta silloin, kun aika sen vaatii. Silloin pitää uskaltaa elää, vaikka voit vaikuttaa. Joskus tarvitsee irroittaa ja antaa ajan ohjata sinua sinne minne sinun kuuluukin olla.